FAQ (Usein kysyttyä)

K: Käyttäisin työssäni mieluiten yhden vuoden todennäköisyysennustetta – miksi tässä ilmoitetaan murtumariski 10 vuoden osalta?

V: Nuorilla terveillä henkilöillä (joilla kuolleisuus on matala) yhden vuoden todennäköisyys on suunnilleen 10 prosenttia 10 vuoden todennäköisyydestä. Siksi murtumatodennäköisyys olisi yhden vuoden osalta 4 % henkilöllä, jonka 10 vuoden murtumatodennäköisyys on 40 %. Potilaiden ja lääkäreiden on helpompi käsittää suurempia prosenttilukuja.

K: Onko riskitekijöiden merkitys sama miehillä, naisilla ja eri maantieteellisillä alueilla?

V: Riskitekijöiden merkitys on sama miehillä ja naisilla eri maissa mitä tulee suhteelliseen riskiin. Absoluuttinen riski kuitenkin vaihtelee, koska murtuman absoluuttinen riski ja kuoleman absoluuttinen riski vaihtelee missä iässä tahansa. Lisäksi riskitekijöiden merkitys vaihtelee riippuen iästä (esim. sukurasitus) tai siitä, onko henkilöllä muita riskitekijöitä vai ei. Esimerkiksi pienen painoindeksin merkitys riskitekijänä on paljon vähäisempi silloin, kun luun mineraalitiheys otetaan huomioon.

K: Kliiniset riskitekijät -kohtaan vaaditaan Kyllä- tai Ei-vastaus. Kahteen aiemmin esiintyneeseen murtumaan liittyy kuitenkin suurempi riski kuin yhteen aiempaan murtumaan. Miksi tätä ei oteta huomioon?

V: Tiedetään, että monien kliinisten riskitekijöiden kohdalla on kyse annosvasteesta. Aikaisempien murtumien lukumäärän lisäksi näitä riskitekijöitä ovat tupakointi sekä glukokortikoidien ja alkoholin käyttö. Riskinarviointimalli perustuu kuitenkin tietoihin, jotka ovat yhteisiä kaikille niille kohorteille, joiden pohjalta malli on kehitetty, mutta tämän asian suhteen tietoa ei ole käytettävissä. Todennäköisyyksiä tulkittaessa on käytettävä siis kliinistä arviointia. Keskimääräistä suurempaan lukumäärään murtumia liittyy suurempi murtuma-todennäköisyys kuin taulukoista ilmenee.

K: Kliiniset riskitekijät -kohtaan vaaditaan Kyllä- tai Ei-vastaus. Kuitenkin suurempiin oraalisiin glukokortikoidi annoksiin liittyy suurempi riski kuin keskimääräisiin annoksiin. Miksi tätä ei oteta huomioon?

V: Sitä ei oteta huomioon syistä jotka on ilmaistu yllä. Keskimääräistä suurempaan glukokortikoidi annokseen liittyy suurempi murtumatodennäköisyys kuin taulukoista ilmenee. Vastaavasti, keskimääräistä pienempi annos merkitsee pienempää murtumatodennäköisyyttä. Apua glukokortikoidi annosten sovittamiseen löytyy viitteestä Kanis ym. 2010 (katso viitteet)

K: Aiempaan nikamamurtumaan liittyy suurempi riski kuin aiempaan kyynärvarren murtumaan. Miten tämä on otettu huomioon algoritmeissä?

V: Sitä ei ole huomioitu syistä, jotka on mainittu edelliseen kysymykseen liittyen. Olisi kuitenkin hyvä huomata, että aiempaan morfometriseen ja oireettomaan nikamamurtumaan liittyy arviolta sama riski kuin mihin tahansa aiempaan murtumaan. Kliiniseen nikamamurtumaan liittyvä riski on kuitenkin paljon tätä suurempi (ks. Viitteet, Johnell et al. 2006).

K: Luun vaihdunnan merkkiaineiden on osoitettu korreloivan murtumariskin kanssa riippumatta luun mineraalitiheydestä. Voidaanko näitä markkereita käyttää yhdessä murtumariskilaskurin kanssa?

V: On totta, että korkeat luun vaihdunnan merkkiainepitoisuudet liittyvät murtumavaaraan riippumatta luun mineraalitiheydestä. Sovittua referenssianalyyttiä ei kuitenkaan ole, eikä riittävää maailmanlaajuista kokemusta, jotta tiedettäisiin, miten merkkiainemuuttujia voitaisiin tässä yhteydessä hyödyntää. Tapa, jolla tällaisten testien tuloksia tulkitaan, riippuu kliinikon harkinnasta.

K: Miten etniset vähemmistöt on otettu huomioon?

V: Etniset vähemmistöt on huomioitu ainoastaan Yhdysvaltojen ja Singaporen osalta, joista on riittävästi epidemiologista tietoa murtumariskiennusteen asianmukaista tarkennusta varten.

K: Oman maani osalta ei löydy taulukoita. Miten menettelen?

V: Käytä sen maan taulukoita, jossa osteoporoosin epidemiologia vastaa parhaiten oman maasi tilannetta. Esimerkkejä korkean riskin maista ovat Tanska ja Ruotsi. Matalan riskin maita ovat Libanon ja Kiina. Maakohtaisia murtumariskilaskureita lisätään uusien versioiden myötä. Voit kääntyä asiassa oman maasi osteoporoosiyhdistyksen puoleen

K: Miksi murtumariskilaskuria ei voi käyttää ennustamaan 30-vuotiaan henkilön murtumariskiä?

V: Ennustemallit on kehitetty todellisten tietojen pohjalta, jotka on kerätty väestökohorteista, joiden ikähajonta on ollut rajallista. Jos iäksi annetaan alle 40 vuotta, laskuri ilmoittaa murtumatodennäköisyyden 40-vuotiaan henkilön osalta. Riskin tulkinnassa tulee käyttää kliinistä arviointia.

K: Kliinisten riskitekijöiden osalta mallissa ei ole otettu huomioon puuttuvia arvoja (ts. En tiedä –kategoria). Mitä teen?

V: Ohjelmassa ei huomioida puuttuvia arvoja. Perusoletus on, että kun lasketaan 10 vuoden todennäköisyyttä, niin kaikkiin kysymyksiin pystytään vastaamaan (luuntiheyttä lukuunottamatta). Jos esimerkiksi murtumien esiintymisestä suvussa ei ole tietoa, kysymykseen tulee vastata Ei.

K: Miksi kaikkien osteoporoottisten murtumien todennäköisyyttä ei ilmoiteta? Näin luvut olisivat suuremmat.

V: Kaikkien osteoporoottisten murtumien ottaminen mukaan on ongelmallista, koska niiden epidemiologiasta ei ole riittävää tietoa. Ruotsin tietojen perusteella muiden merkittävien osteoporoottisten murtumien (esimerkiksi lantio, muut reisiluun ja sääriluun murtumat) huomioon ottaminen nostaisi arvoja noin 10 % (esimerkiksi potilaalla, jolla merkittävän osteoporoottisen murtuman riskiksi on laskettu 5 %, riski saattaisi nousta 5,5 %:iin). Kylkiluumurtumien mukaan ottamisella olisi paljon suurempi vaikutus. Niitä on kuitenkin vaikea diagnosoida.

K: Miksi mukaan ei oteta kaatumista, mikä on murtuman kannalta hyvin tunnettu kliininen riskitekijä?

V: Kahdesta syystä. Ensinnäkin potilaskohorttitiedoissa, joiden pohjalta murtumariskilaskuri on kehitetty, kaatuminen on ilmoitettu niin monin eri tavoin, että standardoidun mittarin kehittäminen on mahdotonta. Toisekseen, lääkeintervention ei ole osoitettu pienentävän murtumavaaraa potilailla, jotka on valittu saamaan hoitoa aiempien kaatumisten perusteella. On tärkeää, että murtumavaaran arviointimallit tunnistavat riskin, jota hoidon avulla voidaan pienentää. Huomaa, että FRAX perustuu henkilöihin, joiden kaatumisriski vaihtelee laajasti, ja kaatumiset otetaan näin ollen huomioon FRAXin laskennassa, vaikkakaan niitä ei kysytä lomakkeessa.

K: Miksi radiologiset murtumat on jätetty huomiotta ja pääpaino on kliinisissä nikamamurtumissa?

V: Aiemmalla morfometrisellä murtumalla on sama painoarvo kuin millä tahansa aiemmalla pienienergiaisella murtumalla, ja se voidaan ilmoittaa FRAX®-lomakkeella. Ennuste ei kuitenkaan sisällä morfometrisen murtuman todennäköisyyttä. Tämä on konservatiivinen näkökanta, koska näiden murtumien kliininen merkitys on kiistanalainen (riskien ennustamista lukuunottamatta). Se ei kuitenkaan vaikuta siihen, kuka soveltuu hoitoon

K: Miten päätän, ketä hoidan?

V: FRAX® -murtumariskilaskuri ei kerro, ketä hoidetaan, vaan päätös jää kliinisesti harkittavaksi. Monissa maissa hoidon suhteen on annettu ohjeistus, joka perustuu asiantuntijoiden lausuntoon ja/tai terveystaloudellisiin perusteisiin

K: Minkä T-scoren syötän FRAXiin ?

V: Sinun tulisi syöttää reisiluun kaulan T-score, joka perustuu standardi viitearvoihin (NHANES III aineisto Kaukaasialaisille 20-29 vuotiaille naisille). Jos olet epävarma T-scoresta, ilmoita DXA laitevalmistaja ja BMD arvo. Ohjelma laskee T-scoren (WHO) puolestasi.

K: Voinko käyttää reisiluun yläosan ”total hip” tai lannerangan BMD arvoa reisiluun kaulan asemasta?

V: Ei. Malli on kehitetty todellisten tietojen pohjalta, jotka on kerätty väestökohorteista, joista on käytettävissä tiedot reisiluun kaulan osalta. T-score ja Z-score vaihtelevat käytetyn mittausteknologian ja -kohdan mukaisesti

K: Näen potilaita, joilla lannerangan T-luku on paljon matalampi kuin reisiluun kaulan T-luku. Aliarvioiko FRAX murtuman todennäköisyyden näillä potilailla ?

V: Kyllä. Huomioi, että FRAX yliarvioi murtuman todennäköisyyden potilailla, joilla lannerangan T-luku on paljon korkeampi kuin reisiluun kaulan T-score. Apua T-scorejen erilaisuuteen on saatavissa viitteessä Leslien et al. 2010 (katso FRAX Help viitteet).

K: Murtumien ilmaantumismäärät ja elinajan ennuste vaihtelevat. Miten tämä vaikuttaa FRAXiin ?

V: Merkittävät mutokset vaikuttavat mallin tarkkuuteen joten FRAX mallit tarvitsevat säätämistä ajan mittaan.